torstai 14. heinäkuuta 2016

Elämä on maaginen matka

Sain olla tänään paikalla, kun ystäväni kertoi uskomattomasta vaellusseikkailustaan kohti Santiago de Compostelaa. Miten hänen matkallaan ihan pieniltäkin vaikuttaneet tapahtumat nivoutuivat ketjuiksi, joissa yksi asia johti toiseen ja vei matkaajaa kohti tuntematonta päämäärää. Paikkaa, jonne saavuttuaan hän ymmärsi aiemman matkansa merkityksen. Askel askeleelta. Kuunnellessani tuota ihmeellistä seikkailua päässäni alkoi pöristä hurja ajatus ja ymmärrys siitä, että me kaikki olemme tuolla matkalla. Omalla pyhiinvaellusmatkallamme. 

Tapahtumat elämässämme kulkevat ketjuna, vellovat aaltoina, kuljettaen kohtaamisiin, risteyksiin - valinnan paikkoihin. Miten monta kertaa on voinut jälkikäteen todeta, "en olisi tässä ellei". Niinpä. En olisi tässä. Ellei. 
Ja mitä kaikkea se ellei on pitänytkään sisällään. Kevyttä keinumista, kepeää kulkemista, mutta usein juuri ne tuskaisimmat taipaleet olivat niitä, jotka kuljettivat tärkeimpiin paikkoihin. Varpaat rakoilla, polvet konttimisesta ruvella, takki täysin tyhjänä on voinut huomata saapuneensa elämässään paikkaan, jossa ei olisi, ellei. Ja miten hyvä siinä onkaan olla, vaikka ei ollut aavistustakaan siihen saapumisesta. Ei tiennyt, mihin polku johtaisi. Ja sillä kipeimmällä tai tyhjimmällä turhautumisen hetkellä luuli, ettei minnekään koskaan edes pääsisi. Ja samaan aikaan tapahtumat nivoutuivat yhteen taianomaisesti. Oikeat ihmiset saapuivat, asiat tapahtuivat - ja aina oikeaan aikaan. Miten ihmeellistä se on, jatkuvaa ihmettä!

Olipa onni, että olin kuulemassa tästä matkasta. Tajusin, että vaikka tuntuu siltä, että en taas kerran tiedä yhtään, minne olen kulkemassa, kuljen kuitenkin. Ja joskus olen siinä kohdassa jälleen, missä kuljetun matkani ihmeet avautuvat silmieni eteen. Olen nyt juuri siinä, missä pitää, aikaisemmin ottamieni askeleiden ansiosta. Vaikka välillä haparoivin askelin, sumuisten polkujen ja pelottavien tiheikköjen läpi tai puuduttavan tyhjien maisemien halki olen kulkenut, olen ollut koko ajan keskellä ihmeitä. Olen keskellä ihmeitä. Voi mikä tunne! 
Minun pyhiinvaellukseni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti