On jotenkin niin täysi olo. Mitä sieltä tulisi, jos nyt purkaisi paperille? Minäpä purankin sen tänne blogiini. Tiedättekö? Autenttisesti. Näette miten kirjoitan. Ajatuksen virtaa. Suosittelen sellaista kirjoittamista kaikille. Se auttaa minua kulkemaan kohti sitä paikkaa sydämessäni, jonka toiset tavoittaa meditoimalla. Niinkuin se laulu aikoinaan. lootusasentoon liian levoton mä oon. Mun on jotenkin tosi vaikia tyhjentää mieltäni. Se pölöttää koko ajan. Kirjoittamalla tunnen miten se tyhjenee. Pääsen joskus tilaan, jolloin saan vastauksia sydämeltäni. Kirjoitan kaiken sen tiellä olevan moskan ensin pois. Arkiset ajatukset, tunnetilat. Pölötän sen kaiken tulemaan paperille, kunnes edessä on yhtäkkiä paljas paikka, jossa tavoitan oivalluksen. Mikä ongelma on nyt valmis nousemaan esiin. Mitä asiaa olen kantanut, mutta josta olen valmis nyt vapauttamaan itseni. Sitten otan sen asian esiin paperilla. Ja puran sen pois. Saatan kirjoittaa sen toisenlaiseksi. Muuntaa. Tehdä onnellisen lopun, tiedättekö. Happy ending. ;) Tämmöistä se on se mun kirjoittaminen. En karsi mitään. Kaikki sanat vaan peräjälkeen. Sitten saattaa tulla vastaan joku ajatus, jota hätkähdän. Että mikäs se sieltä tuli. Vaikka että ajattelen ittestäni että oon hölmö. Jotenkin tyhmä. Siihen pysähdyn. Kirjoitan sen, koska se tuli mieleeni, mutta sitten kirjoitan sen toisinpäin. Olen viisas. Korjaan negatiivisen ajatusmallin positiiviseksi. Kyllä niin saa tehdä. Itteään saa kehua. Se on jopa tarpeellista. Miksi ihmeessä on hyväksyttävämpää puhua ittestään väheksyvästi ja loukkaavasti kuin kehuen ja tukien? Miksi? Kaikki nyökyttelevät tyytyväisinä, kun ihmiset tajuavat olla retostelematta ja nöyrinä mollaavat itseään. Se on jotain sairasta peliä. Tuo tuossa nyt haukkuu itseään ja sitten minä kehun ja sitten hän sanoo että eikä ja minä sanon joopa ja niin minä saan vallan tehdä hänelle hyvän mielen. Niin se kuuluu mennä ja kaikilla on hyvä. Miksi sen pitää tulla ulkoapäin? Ihmiset kulkevat kerjäämässä kehuja, kun saman homman voisi tehdä nopsaankin ihan itse. Kun tulee epävarma olo, vois sanoa ittelleen ihan että hyvinhän sä tuostakin selvisit. Näitkös. Oot ihan kuule fiksu ja nälli tyyppi. Jatka vaan samaan tahtiin. Kas noin. Helppo juttu. Mitä näitä kerjäämispelejä enää pelaamaan. Kaikki on ihania omalla tavallaan ja tulevat vielä ihanemmiksi kun lakkaavat moittimasta itteään. Niin.
Ja kas siinä teille, olkaa hyvät. Kirjoitusnäyte ajatuksen virrasta. Tulihan siellä taas jotain käyttökelpoistakin pureskeltavaa esiin.
Mukavaa päivää sulle ja loppuun tehtävä:
Keksi kolme kehua itsestäsi ja mieluiten kirjoita ne paperille muodossa "Minä olen..." Siitä tulee hyvä mieli ja hyviä seurauksia.
Kokeile. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti