Ei haittaa vaikka mokaa

Pidän valoiltoja, joihin nousee aina kulloisellekin porukalle sopiva teema käsiteltäväksi. Eilen oli koolla ihania naisia. Ennen kokoontumistamme aloin kirjoittaa tälle ryhmälle intuitiivisesti pienuuden harhasta ja itsensä kutistamisesta. Jotain, mitä on taas syytä jakaa teille lukijoillekin.

On monia tapoja joilla saatamme kutistaa itseämme. Itse esimerkiksi esittäydyin puhelimessa koko lapsuuteni ja nuoruuteni sanoilla: "Anne täällä VAAN hei." Anne vaan. Ei kukaan sen kummempi. Eilen illalla halusin herättää ihmiset huomaamaan, mitä kaikkea tälläistä he tekevät itselleen. Herättää heidät näkemään oman ainutlaatuisuutensa ja rohkaista heitä seisomaan omina ihanina itseinään selkä suorassa. Virheineen kaikkineen. Koska olemme ihmisiä, eikä virheetöntä ihmistä ole.
Tästä tulikin mieleeni loistava aasinsilta. Tänään 7-vuotiaani teki tehtäviä neuvolassa. Terveydenhoitaja kehui, miten hyvin eräs tehtävä onnistui. Tyttäreni vastasi siihen: "Mutta ei haittaa vaikka mokaa." Lapsen viisaus läikähti sydämessäni suurena lämpönä. Niin, ihmiset. Se ei haittaa vaikka mokaa. Ainakin on tehnyt jotain. Parhaansa siinä asiassa sillä hetkellä. Aina voi yrittää uudestaan tai vaihtaa kokonaan suuntaa. Ei haittaa, vaikka mokaa.
Mutta palatakseni eilisiltaan, tässä teksti, joka iltaa varten syntyi:

"Olet paljon suurempi kuin luulet. Paljon voimallisempi.
Voimasi ei rajoitu vain kehoosi. Ei tilanteeseen, jossa elät.
Ei ihmisiin, jotka määrittävät kuka olet ja kenen sallit itsesi olevan.
Olet enemmän.
Olet ikiaikainen viisaus. Olet ikuinen rakkaus.
Älä pelkää enää.
Salli itsesi tulla näkyväksi. Näe itsesi syvältä. Näytä itsesi. Koko kauneutesi.
Itsellesi se näytä. Ja sitten muille.
Muut seuraavat perässä. Ja niin te tulette näkyviksi.
Ja niin rakkaus tulee."

Toinen ryhmälle noussut kirjoitus syntyi vastauksena kysymykseeni:
Mitä kaikkea voit tehdä, vaikka ulkoiset rajoitteesi olisivat millaisia tahansa?

Voit valita ajatuksesi.
Valita rakkauden.
Aloita itsestäsi.
Näe kaikki "virheesi" ja armahda itsesi yksi "virhe" kerrallaan.
Rakasta niitä kaikkia.
Kaiva syvältä itseäsi *
Mistä kipu tulee?
Raivoa väärintekijät niin kauan, että hiili ei enää hehku.
Salli sen palaa tuhkaksi asti.
Heitä sitten sen ravinteet maahan. Kasvuvoimaksi.
Huomaten, että ei polta enää.
On käynyt armo kylässä.
Armahda heidät,
armahdat itsesi,
ja kasvat.

* Tämä syvältä kaivaminen tuli toistamiseen, joten selvästikin on tarkoitus katsoa myös omaa osuuttaan elämäntapahtumiinsa - jos tulet tallotuksi, suostutko aina siihen, siis kutistatko itseäsi? Ojenna selkäsi ja sano - ei enää. En halua tätä enää.


Tämä on sulle. Sinä olet tämän laulun päähenkilö. Ainut laatuasi.